12/31/2013

.fireworks.

tulitus
tulitus8
tulitus7
tulitus2
tulitus3
tulitus5
tulitus4
tulitus6
Uuden vuoden kunniaks tässä vähän kuvia ilotulitteista! Saatiin aitiopaikat Itsenäisyyspäivän ilotulitukseen Tampereella, joten sain kerrankin ees suht onnistuneita kuvia ilotulitteista, tosin huomasin että tarkennus on kaikissa ollu vähän siellä täällä, mut kenties onnistun ens vuonna sit paremmin haha :-D

En perusta kauheesti mistään yökerhoista sun muista (oon ollu baarissa kerran sen jälkeen, kun täytin kaheksantoista) ja uutena vuotena pubitkin oon niin täynnä, ettei varmaan jakseta raahautua sinnekkään Rickien kanssa. Meijän suunnitelmat ei siis oo vielä ihan selvillä, mut luultavasti vietetään koti-iltaa joko täällä Rickiellä tai mennään sen porukoille ja keskustassa on kai joku musiikkijuttu, että ehkä sinne :-) Mulle tärkeintä on, että saan olla Rickien kanssa ja saan uuden vuoden -pusuni haha!

12/27/2013

.veera.

veera2
veera12
veera5
veera11
veera10
veera7
veera9
veera6
veera8
veera4
veera13
veera3
veera
Oli varmaan aika yllätys, kun avasitte tän blogin ja tää ei ollutkaan täynnä mun naamaani! Sain siis poikkeuksellisesti mun kaverin malliks ja mentiin kuvaileen hautausmaalle. Nää kuvat on otettu just auringonlaskun aikaan siinä vähän ennen kolmea siis… Oli tosi kiva valo, mikä sopii mun mielestä hyvin näihin mustavalkosiin kuviin, mutta sitten värikuviin sai hienoja värejä aikaan!

Ongelmilta ei kuitenkaan säästytty! Mun valovoimasemman putken tulppa oli jäätyny kiinni ja oli käyttökelvoton, eli tolla mun yleisputkella mentiin taas, mutta senkin automaattitarkennus ei toiminu ollenkaan, mikä loi tiettyä haastetta. Eli epätarkkoja ja tärähtäneitä kuvia oli taas vähän enemmän ku laki sallis. Tän lisäks mallilla oli useissa kuvissa aika itkeneen näköset silmät, kiitos ton auringon paisteen! :-D Näihin ongelmiin nähden sain kyllä yllättävän monta onnistunutta kuvaa siinä about tunnissa, mitä me siellä kukkulalla kuvailtiin ja oonkin siihen erittäin tyytyväinen. Itteeni iskee erityisen hyvin noi mustavalkoset kuvat, mut on tos muutama värikuvakin joista tykkään haha.

12/24/2013

.december 24th.

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE LUKIJOILLE!
CNV00015
Tän kuvan halusin julkasta ihan vikana, koska tällä kuvilla on varmaan kaikista mun kuvista eniten tunnearvoa. Tää taitaa olla mun kaverin Vickien ottama ja kertiskamera siis ollut käytössä.

Tää kuva on otettu samana iltana kun mä ja Rickie tavattiin ihan ekaa kertaa paikallisessa yökerhossa, jonne Vickie ja Rosie oli suostutellu mut, koska siellä oli tollanen teemailta (selittää mun keijunsiivet). Heti ku oltiin päästy sisälle Rickie ja sen kaverit tuli tarjoo meille juomia ja loppu illan Rickie piirittikin mua ihan kiitettävästi. Onnistuin kaataan mun juomat sen päälle, mut silti se tanssi mun kaa, joten eihän tollasta jätkää voinu vastustaa! Kun mun oli aika lähtee kotiin laitoin sen ottaan mun numeron, koska halusin nähä sen vielä uudelleen vaikka olinkin lähössä alle kolmen viikon päästä jo Suomeen. No ilosena yllärinä heräsin aamulla Rickien laittamaan viestiin ja siitä kaikki sitten lähti ;-)

Onneks Tapanin päivänä lähen taas Englantiin ja saadaan viettää uusi vuosi yhdessä, vaikkei tällä kertaa pystyttykkään viettää joulua yhessä.

12/23/2013

.december 23rd.

Tähdellä merkityt valokuvat19
Tähän luukkuun saatte vaan kuvan meijän kuusesta, huomasin myös että mun muokkausohjelma ei suostu enää tallentaan ollenkaan ja siks tää surkee picasa-muokkaus siis. En malta oottaa et saisin photarin!

Nyt asiaa kuusesta! Meillä on ihan pienestä asti ollu niin, että kuuseen laitetaan yleensä vaan kahta väriä (esim sini-hopee tai kulta-punanen), koska porukat haluu kuusen olevan tyylikäs. Tästä syystä meillä ei myöskään oo ikinä niitä karvasia kuusennauhoja, kun iskän mielestä ne näyttää hirveelle. Tänä vuonna sain kuitenkin perheen taivuteltua ja tehtiin sini-hopee-kultanen kuusi ja mun mielestä se näyttää silti ihan tyylikkäältä vielä.

Kuusen lisäks yks mun mielestä tärkeimmistä jouluperinteistä on tietenkin ruoka! Oon tosin niin ruokarajotteinen, ettei kovin monet jouluruuat uppoo. Esim kaikki laatikot ja rosolli (erityisesti se) on ihan inhokkiruokia ja possua kun en syö, niin kinkkuunkaan en koske. Eli perinteisesti oon elänyt savusiialla ja perunalla joulun, mut tänä vuonna ajattelin tehä soijamakaronilaatikkoo, jotta saisin jotain kunnollista alas. Joulupöydän antimia enemmän odotankin välipaloja, esim riisipuuro sokerilla ja kanelilla on musta tosi hyvää, mut senkin yli menee luumukiisseli! Onneks mä pääsen maistaan kiisseliä jo tänään illalla, kun muuta maistelee kinkkua :-D

12/22/2013

.december 22nd.

nude8
Ja jo kolmas nakuiluruutu joulukalenteriin! Mikäli siellä on siveyden sipuleita (epäilen, koska tuskin silloin olisitte täällä) nii älkää huoliko, tää on viimenen nakuilukuva joulukalenterissa.
Tässä kuvassa tykkään tästä erittäin suomalaisesta tunnelmasta ja mustavalkoisuudesta erityisen paljon. Oli vielä niin alkukesä, että keskellä yötä oli melko pimeetä, joten kohinat on melko pilvissä. Yleensä tää häiritsis mua tosi paljon, mutta jotenkin tässä kuvssa annan sen anteeks. Mun mielestä toi sumu on aivan ihana ja taas kerran se, että mallit pysyy anonyymeinä on musta ehdoton bonus, koska se tekee kuvasta paljon mystisemmän.

12/21/2013

.december 21st.

judith
Tää kuva oli alunperin mun koulutyötä varten Englannissa ja kuvauksen idea oli koittaa kopioida Ellen Kooin kuvaustyyliä. Ite tykkäsin tästä kuvasta tosi paljon, vaikkei se ihan mun alkuperäseen käyttötarkotukseen sopinutkaan. Muistan kuinka innoissani olin, kun kuvasin näitä kuvia. Olin jo vähän kylmissäni, koska olin käyny jo tekee yhen kuvauksen ulkona, ennen ku alettiin hommiin Judithin kanssa. Olosuhteet oli aika haastavat, koska aurinko paisto aina joko ihan suoraan aiheuttaen tosi voimakkaita varjoja tai oli niin pilvessä, että piti nostaa ISO-arvoja jo melko korkeelle. Tuulikin oli ihan hirvee, mikä sit tietysti aiheutti Judithille vähän ongelmia poseerauksissaan.

Kuvaus oli kuitenkin tosi ihana, koska Judith on oikeesti ihan hullun hyvä malli! En oo ikinä kuvannu kenenkään kanssa, kuka ois niin luonteva kameran edessä. Olin aikasemmin kertonu vähän ideaa, mitä haluaisin saadas näkyy kuvissa ja kuvauksen aikana, kun neuvoin Judithia ni se oli jo puolesta sanasta tekemässä sitä. Tässäkin kuvassa olin aikasemmin pyytänyt Judithia istuun alas ja se saman tien kallistu vähän taaksepäin, niin että se oli paremmassa kulmassa kameraan nähden ja siitä sainkin idean tähän poseeraukseen. Ei voi olla muuta ku kateellinen, että joku tuntee omat kulmansa näin hyvin.

Oon saanu kommenttia, että malli näyttää tässä vähän kuolleelta, minkä toki ymmärrän, mutta itelleni tulee tästä enemmän mieleen joku prinsessa Ruusununen, joka on vaan nukahtanu vähän väärään paikkaan. Mun mielestä toi rakennettu maisema, betonialusta ja rautakehikko, tuo ihanaa rososuutta tohon luonnon maisemaan ja värikkyyteen joka kuvassa on.

12/20/2013

.december 20th.

hesee5
Tää kuva on kesältä 2012 eli omalla mittakaavallani jo melko vanha kuva, koska sen jälkeen on tapahtunut kuitenkin jo niin paljon kehitystä. Muistan ku Vilma soitti mulle sillon, että sillä on joku visio ja et lähtisinkö kuvaan sen ja Veeran kanssa ja eipä siinä muuta ku kysyttii mitä pistetää päälle ja lähettiin bussilla keskustaan. Vaikka Vilmalla olikin visio ni totta kai mä lähin mielummin toteuttaan omia kuvauksiani ihan oman ideani pohjalta, mut käytin Vilman valitsemaa kuvauspaikkaa ja rekvisiittaa hyödyks. Vilman kanssa tulee aika usein kuvailtua näin, että toinen keksii idean ja lähetää yhessä toteuttaan sitä, mutta meillä on kuitenkin niin erilainen kuvaustyyli, että usein ei uskois alkuperäsen idean olleen sama. Tän ilmiön näkee koulussakin usein, että vaikka kaikille jaetaan se ihan täsmälleen sama tehtäväpaperi ni silti palautukseen ilmaantuu tosi erilaisia töitä.

Mun mielestä tää kuva toimii melko hyvin kannanottona kauheeseen kulutushysteriaan (mikä näin varsinkin joulun lähestyessä oikein kiihtyy vaan), koska toi tausta on tollanen aika kaatopaikkamainen ja mallin päässä on pikaruokapaikan pussi. Mallin asento mun mielestä kielii myös aika hyvin jonkin sortin ahdistuneisuutta. Tykkään tän kuvan haaleudesta tosi paljon, koska usein käytän kontrastia aika paljon mun kuvissa, joten tää on vaan kivaa vaihtelua :-)

12/19/2013

.december 19th.

ennakko
Tää kuva on alkuperäsesti tarkotettu mun ennakkotehtäviä varten, enkä tainnu ikinä julkasta näitä kuvia täällä. Tää on ehdoton lemppari siitä sarjasta jonka tein. Mun mielestä tässä kuvassa toimii erityisen hyvin terävyysalue ja tollanen pehmee valo kautta kuvan. Mut ei tää kuva ois mitään ilman tota ihanan sympaattista naista tässä kuvassa.

Mun mielestä katukuvaus on ihanaa, koska sillon ihmisen näkee aidompana, kuin mitä ne on kun ne poseeraa. Mutta ei mun mielestä katukuvauksessa ihmisiä kuvata kuitenkaan aidoimillaan, koska kaikilla on kadulla kulkiessa yllään suojamuurit. jollain isommat ja jollain pienemmät. Katukuvauksessa ihmisiä kuvataankin enemmän sellasena kuin he haluavat olla toisten silmin, mutta ei kameranetsimen edessä. Koska kuka ei kameran nähdessään miettis miten naama on, että miten se sitten tallentuu sinne kameran kennolle.

Tykkäänkin kuvata ihmisiä niin, ettei ne huomaa, että heitä kuvataan, koska sillon kuvaan ei tuu tekaistu tunnelma, vaikka ihmiset ei välttämättä ookkaan aitoja. Toisaalta musta on myös kiva kuvata kadulla niin, että porukka huomaa olevansa kuvattavana, koska mun mielestä on mielenkiintosta nähdä kuinka eri ihmiset reagoi kun näkee kameran. Toisaalta itellä ei aina kauheesti riitä pokka tähän, koska pelkään saavani osakseni vihasia katseita :-D

En oo pitkään aikaan harrastanu ollenkaan katukuvausta, mut nyt kun aloin taas ajatteleen aihetta, ni tuli kauhee himo mennä! :-D Onks tääl muita, kekkä tykkää katukuvauksesta?
PS. Loma alkaa tänään!!

12/18/2013

.december 18th.

naamio9
Joulukalenteri osottautu oivaks välineeks kertoilla vähän kuvausten taustoja, joten siks täällä on näitä vähän uudempiakin kuvia kuten tämä. Ärsyttää kyllä kauheesti ku huomasin tässä kuvassa virheen nyt ja mulla ei tietenkään oo sellasta tallennusmuotoo jäljellä, jossa sen sais helposti korjattua. Mut kyl mun pitää tähän jossain vaiheessa paneutua uudelleen ja korjata tää! Muokkasin nää kuvat kaikki putkeen ja yhen päivän aikana, joten ei ihmekkään, että on menny vähän silmät ristiin :-D

Nyt voisin kuitenkin vähän paljastella taustoja tän kuvauksen takaa! En tie oonko täällä ennen kertonu, että mun inspiraatio rakentuu aina sillain pikku hiljaa? Tän takia en kauheesti stressaile siitä, jos inspiraatioo ei meinaa löytyä, koska se iskee aina jossain vaiheessa. (Vaikka keväällä kyllä vähän panikoin et missä se inspis viipyy, ku ei mitään saanu aikaseks, mut kuten huomattiin se tuli silti takas ja sain tehtyä paljon teknisempiä juttuja sinä aikana sitten!) Mutta siis ihan ekan idean tähän kuvaukseen sain jo melkein kaks vuotta sitten, ku näin penkkareissa noita naamioita ja sit Englannissa ku näin samoi maskei päätin et teen kuvauksen niiden kanssa. Mulla ei kuitenkaan ollut mitään selkeetä visioo ja sit se idea jäi vähän laahaamaan sen takia.
Sitten tässä syksyllä tehtiin nopee surrealistinen kuvaus koulussa ja käsiteltiin surrealismia vähän enemmän. Aloin muisteleen kaikkia leijumiskuvia mitä olin nähny ja valokuvauksen opeki näytti Englannissa miten sellasia voi tehä, mutta en ollu kuitenkaan koskaan kokeillu ite. No siinä hetkessä mulle tuli yhtäkkiä sellanen tosi vahva Ahaa!-elämys ja sain idean yhdistää nää kaks ideaa. Onneks seuraavalla viikolla oli tiedossa etäpäivä, joten päätin hankkia naamiot viikonloppuna ja toteuttaa kuvauksen etäpäivänä.

Eli tällänen tarina :-D Mun mielestä on tärkeetä, että ite tiedostaa miten oma inspiraatio/ideointi toimii, ni sitä osaa hyödyntää paljon enemmän. Kertaakaan itelleni ei oo käyny niin, että ei oo mitää ideaa, kun pitäis tehä jotain koulutehtävää ja että aivot löis ihan tyhjää, joten oon vaan oppinu luottaan siihen, että kyllä se inspiraatio aina jossain vaiheessa yllättää! Itelleni tulee usein useempikin idea kerralla ja sitten pitää vaan kirjotella niitä ylös!

12/17/2013

.december 17th.

Kopio yhdistetty12
Ilmeisesti me jatketaan nakuilu teemalla tänäänkin. Tän kuvan otin aikoinani lukion valokuvauskurssia varten ja tykkään tästä kuvasta edellaan, vaikka nykyään osaisinkin kenties toteuttaa sen hieman paremmin.

Tässä kuvassa tykkään erityisesti tosta, kuinka kasvojen piirteitä ei näy ollenkaan, joten henkilö jää tuntemattomaksi. Ite pidän myös kuinka kauniisti valo osuu mallin hiuksiin, joten ne piirtyy hyvin tota pilvikuvaakin vasten. Nyt kun kuva on irrotettu kokonaan konseptista, jossa oon sen aikaisemmin esittänyt huomaan kyllä, että itelleni tästä tulee mieleen kuolema ton taivaan ja mustavalkosuuden takia, vaikka ite tykkäisin tän kuvan olevankin ihan positiivinen.

Mitä mieltä te ootte, että onko tää kauheen surullinen kuva?

12/16/2013

.december 16th.

nude2
Musta tuntuu, että en julkassu tätä kuvaa sillon muiden joukossa, mutta varma en ole. Tää on kuitenkin mun ehdoton lemppari niistä kuvista, joita uskaltaisin julkaista. Nakukuvien nettii laittaminen ei oo ehkä ikinä kauheen järkevää, mutta eihän tässä ees nää mitään?

Kuitenkin, koska postauksessa, jossa alkuperäisesti kuvat julkaistiin ensimmäisen kerran selitin erityisen pitkästi, miksi olen ylipäätään nämä kuvat ottanut, päätin nyt olevan hyvä aika keskittyä kuvan visuaaliseen puoleen.

Alkuperäisesti päässäni näin nää kuvat värillisenä, koska se ois mun mielestä ollut kenties vielä rehellisempi tapa kuvata ihmiskehoa, mutta kun laitoin kuvat koneelle halusin ehdottomasti kiinnittää katsojan huomion kuvassa oleviin useisiin kiehtoviin muotoihin ja päätin säätää kuvat mustavalkoiseksi. Yleensä kuvissa mua häiritsisi tuollaiset tolpat, jotka katkaisee kuvan, mutta puun vuosirenkaat näyttivät musta kauniilta ja päätin sisällyttää ne kuvaan. Ylipäätään taustan hirsiseinä on mun mielestäni niin kauniin suomalainen, että melkein sattuu. Tälläinen yltiömäinen suomalaisuus sopii kuvaan mun mielestä erittäin hyvin, koska kuvan perimmäinen tarkoitus oli kuvata mua mahdollisimman aitona ja suomalaisuus on kuitenkin erittäin iso osa mun persoonaani.

Mun mielestä toi mun katse ja asento kuvaa aika hyvin miten suhtaudun tilanteeseen. Oon aika haavoittuvainen ja suojaan itteeni, mutta samaan aikaan kohtaan kuitenkin kameran silmästä linssiin. Kaipaisin vaan vähän suuremman eron mun ihon ja seinän sävyn välille, mutta muuten oon erityisen tyytyväinen tähän kuvaan :-)

12/15/2013

.december 15th.

viattomuus8
Halusin tuoda tän kuvan vielä uudelleen esille täällä joulukalenterissa vaikka se onkin blogissa jo hiljattain esiintynyt, koska tää oli mun ehdoton lempparikuva tästä kuvauksesta ja toi hyvin esille sen teeman, jonka pohjalta lähdin kuvaileen.

Tykkään tästä kuvasta, koska se on vähän absurdi. Kaikki näyttää ihan normaalilta muuten, mutta sitten maassa istuu tyttö kenen kasvoja ei ees näy lasipurkin kanssa ja likasilla jaloilla. Ja pakko vaan toistaa, että muhun aina jotenkin iskee tollaset puoliks/kokonaan peitetyt kasvot. Ne lisää mun mielestä usein kuvan mielenkiintosuutta, kun se on tehty harkitusti. Mua ei esimerkiksi kiinnosta nähdä epämääräsiä takaraivosta otettuja kuvia, ellei tälle ratkasulle oo hyvä syy ja sommitelma toimii.

Tänkin kuvan ottohetken muistan hyvin (vois olla huolestuttavaa jos en, kun siitä on vaan pari kuukautta ja en kuitenkaan oo vielä mikään vanhuskaan) ja huomas taas millasta on, ku kaks valokuvaajaa liikkuu keskenään. "Hei kato mikä toi valo on!" "Ihan mieletön, äkkiä mee siihen ennen ku aurinko laskee" "Apua en kestä tää on niin täydellistä!". Eli joo pelkästään tollanen pieni valonpilkahdus sai meijät ihan hulluiks, mut hei ette voi kiistää, etteikö toi valo näyttäis aika kivalta ;-)

12/14/2013

.december 14th.

syksy5
Tälle kuvalle, mulla oli ihan kunnon taustastoori!
Mä muistan kun syksyllä aina kouluun kulkiessa kattelin kuinka puut meni vaan keltasemmaks ja keltasemmaks jokapäivä ja ajattelin kuinka syksy vaan syö kesän ja kesä kuolee. Sit muistelin kuinka joku oli kutsunu mua kesäprinsessaks, ku mulla oli toi kukkaseppele päässä ja yhtäkkiä mulla oli kauhee inspiraatio päällä!

Eli jos joku ei noiden taustatietojen pohjalta tajunnu, niin mä yritin ite symboloida Kesää ja millanen henkilö se vois olla. Myönnetään, Kesällä ei ehkä ois noin vahva ja huolliteltu meikki, mutta mun mielestä se sopi hyvin kuitenkin kuvan yleisilmeeseen. Tää kuva ei välttämättä oo edustavin kuva musta ja tykkäsinkin joistakin kuvauksissa otetuista kuvista paljon enemmän, mutta mun mielestä tässä kuvassa tulee toi mun perimmäinen ajatus kuitenkin parhaiten esille ja siks halusin tuoda sen esille erikseen tässä postauksessa. Tää haalistettu värimaailma ja siristetyt silmät tuo mun mielestä hyvin esille Kesän heikkouden syksyn tultua ja noi keltaset lehdet rintakehällä viestii hyvin, kuinka se on jo hautautumassa syksyn jalkoihin.

Kokonaisuudessaan mun mielestä tää oli hyvin onnistunu kuva kertomaan tarinaa, mikä mulla oli päässä, joskaan tää ei välttämättä oo paras mahdollinen kuva musta itsestäni :-)

12/13/2013

.december 13th.

slowshutterspeed2
Ihan ekana sanon, että mulla on ihan sairas ikävä Englantia, jonne tääkin kuva sattuu sijottuun. Onneks oon siellä jo kohta!

Mutta sitten asiaan, eli tän päivän luukun kuvaan! Tässä kuvassa muhun ehdottomasti iskee nää värit - ja lujaa iskeekin! Se alue missä asuin oli sellanen vähä slummimainen jopa, mutta viihdyin siellä silti ihan hyvin ja musta onkin kiva, että oon onnistunu saamaan sieltä näinkin kauniin kuvan muistoksi. Seuraavat seikat mistä tykkään tässä on noi tähdet, jotka tulee katulampuista ja kuinka pilvien liike on tehny taivaasta ihan samettisen. Toi puun silhuetti on musta myös erittäin kaunis ja ihana miten uloimpien oksien heilumisenkin näkee kuvassa.

Asia mikä mun mielestä eniten vaikuttaa tän kuvan ilmasuun on toi henkilö etualalla. Siitä just ja just erottaa ihmiseks, koska se on niin möntti. Toi läpinäkyvyys tekee siitä aika haamumaisen ja koska se kattoo tielle ni itelle tulee sellanen fiilis, että se on matkalla jonnekkin. Tyyppi vaikuttaa musta myös aika surulliselta.

Mä muistan ton kuvanottohetken ihan täydellisesti. Mua ei ois yhtään huvittanu mennä ottaan näitä, mut ajattelin vaa, kuinka mun pitää saada mun valokuvauksen koe valmiiks, joten pakotin itteni pihalle illalla ajatellen et kuvista tulis ihan huonoja. Olin ihan jäässä jo, ku pääsin kuvauspaikalle, vaikka siihen oli ehkä 40m mun kotiovelta, mut sit ku sain ekat kuvat otettua ja huomasinkin, että kuvista tulee oikeesti paljon parempia, ku olin kuvitellu en vaan malttanu lopettaa! Se oli niin hyvä fiilis, varsinkin ku ei ollu ollu hetkeen yhtään kuvausfiiliksiä :-)

12/12/2013

.december 12th.

erokollaasi2
Tää kuva onkin aika vanha jo, mutta tykkään tästä edelleen. Koko kuvaus oli itseasiassa onnistunut, vaikkei toki juuri sellainen kuin olin sen ajatellut olevan. Itelle tää kuvaus oli sellanen kunnon tuuletus kaikkiin tunteisiin ja pakko myöntää, että se oikeesti toimi hyvin! Välillä on hyvä ottaa sellasia oikein kunnon angstikuvia ja tuulettaa päätä - vois kohta taas kokeilla kenties…

Ite tykkään tässä kuvassa erityisesti tosta miten oon yhdistäny kaks kuvaa ja miten se saa kuvan menee vasemmalta alkaen tummasta vaaleeseen. Toi miten mallin katse on suunnattu oikeelle sinne vaaleempaan myös viestii aika selkeesti sellasta eteenpäin menemistä ja toiveikkuuta, vaikka toi tilanne missä se on näyttääkin pahalta.

Haluisin kauheesti alkaa tekeen tällässiä päällekkäisiä kuvia taas enemmän, mutta mun pitäis saada ennen sitä kuvattua vähän lisää materiaalia ja tuntuu, ettei kamera oo ikinä mukana ku sellanen tilaisuus olis. No toivottavasti petraan tässä pian, koska tien että sie ruudun takanakin on ainakin ollu monta kiinnostunutta tällästen kuvien perään :-)

12/11/2013

.december 11th.

potter8
Tää kuva on Lontoosta Harry Potterin studioilta. Itse kuvahan ei oo mitenkään erikoinen, mutta halusin sen silti joulukalenteriin mukaan, koska mun mielestä Harry Potterit on jotenkin jouluinen asia ja joulu tylypahkassa ois ihan unelma! Ollaan jo usein katottu pottereita joulun aikoihin telkkarista ja tänä vuonna aijotaan pitää kunnon maraton, ennen ku lähen Englantiin.

Toi kokemus tuolla oli ihan mieletön, ku pääsi kunnolla tarkasteleen kaikkia niitä asioita siellä ja kuuleen hienoja faktoja mitä ei oo tienny niiden elokuvien tekemisprosessista. Ja olihan se hienoo päästä maistaan kermakaljaakin, vaikkei mitään erikoista ollutkaan haha. Jossain vaiheessa mun on varmaan pakko matkustaa Amerikkaan Universalin studioille tarkastaan se potter maailma, vaikkei muuten toi Amerikka matkakohteensa kauheesti innosta.

Muutenkin potterit on ollu jotenkin niin iso osa mun lapsuutta ja edelleen mun elämää (totta kai), että musta on vaan luonnollista, että ne alkaa vakiinnuttaan paikkansa mun jouluperinteissänikin - varsinkin kun joulun uskonnollinen puoli ei juurikaan mua kosketa.
Mites muilla - katotteks te pottereita joulun aikaa enemmän ku muullon? Tai onks teil kenties muita ei niin arvattavia joululeffoja mitä kattelette?

12/10/2013

.december 10th.

9. luukku jäi nyt avaamatta, koska olin eilen yksinkertaisesti niin väsynyt 3 tunnin yöunien ja lääkäriseissun jälkeen, että ei ollut blogi ekana mielessä, pahoittelut siitä. Nyt palataan kuitenkin ruotuun kymppi luukun kanssa!
sumut11
sumut9
Nää molemmat kuvat onkin täällä esiintynyt ja ihan tän syksyn aikanakin, mutta halusin vielä nostaa nää esille uudelleen, koska oon niin tyytyväinen näihin :-D

Ensimmäisen kuvan valitsin ton ihan mielettömän valon takia. Jos ette jo aikasemmista postauksista oo huomannu, niin mun mielestä aamuvalo on vaan ihan parasta ja hävettää kuinka harvoin käyn aamusin kuvailemassa. Kenties parannan tapani tän suhteen, sitten kun sitä valoa aamuisin oikeesti on. Mun mielestä tää kuva kuvastaa mua tosi hyvin sillon, ku nään mun mielestä hienon valon. Vähintään kerran viikossa kävelen jossain ja ihmettelen "Ihana valo!" ja se on aina se hetki ku toivoo, että kädessä ois kamera ja edessä malli. Siks onkin ihanaa, kun tällänen täydellinen valo osuu keskelle kuvauksia.

Toisen kuvan valkkasin siks, että se kuvaa mun mielestä erittäin hyvin mun tyyliä valokuvaajan ja kiteyttää hyvin mihin päin haluan työstää mun tyyliäni. Vaikka kuvan värit ei ookkaan realistiset, mä tykkään niistä silti. Mun mielestä kuvan toimivuus perustuu pitkälti kuvan rakenteeseen ja sommitteluun, kuten yleensä kaikissa kuvissa, jos ihan rehellisiä ollaan.
Molempien kuvien tunnelmassa on jotain mikä iskee muhun tosi hyvin, mutta en osaa selittää mikä. Mitään ideoita näytön sillä puolen?

12/08/2013

.december 8th.

liike6
Tää onkin blogissa ennen näkemätön kuva, vaikka muita kuvia tältä kuvauskerralta julkasinkin nii tää jäi jostain syystä arkistoihin pölyttymään. Vaikka usein lyönkin kuvat blogiin ja selittelen vähän kuulumisia kuviin liittyen tai täysin aiheen vierestä, ni kyl mulla melkein aina on kuville ihan oikee merkityskin. Otan niitä vähän niinku terapiana ja käsittelen tunteita sitä kautta.

Ja kuten tän kuvan kaihoisasta ikkunantuijotteluposeerauksesta voi helposti arvatakkin, ni tällä kuvalla käsittelin kaikkia niitä irrallisuuden/kaipauden tunteita. Mun mielestä vaihdosta palaaminen on ollut paljon vaikeempaa, kuin vaihtoon lähteminen. Ja varsinkin, kun muutin paikkaan, jossa mulla ei oo kauheesti kavereita lähellä eikä oikein mitään tekemistä ku sisällä nyhjääminen (varsinkin ku oon ollu kipeenä niin kauan) ni sopeutuminen on ollut vielä paljon vaikeempaa. Jos asuisin edelleen Tampereella asiat ois varmasti paljon helpommin. Mutta samaan aikaan oon niin ilonen, että oon päässy kouluun, jossa saan ihan oikeesti tehä mitä haluan ja toivottavasti joku päivä vielä valmistun siihen unelmieni ammattiin.
Oi tätä kaikkea ristiriitaa, ku haluais vaan revetä kolmeks ihmiseks, jotta voisin olla kaikkialla kerralla!

12/07/2013

.december 7th.

alisa17
Tän kuvan valkkasin mukaan, koska ajattelin tän ilosen kesäsen tunnelman piristävän kaiken pimeyden keskellä :-) Tälle kuvalle mulla ei oo mitään erityistä hienoo taustatarinaa kerrottavana, koska kyseessä oli enemmänkin muotikuvaus ja sellanen "mennään kuvaa, ku en oo koskenu kameraani kuukauteen" tyyppinen juttu.
Halusin kuitenkin lisää tän tähän postaus sarjaan, koska tää oli ihan viimesiä päiviä, ku näin Alisaa, koska oltiin molemmat lähössä Englannista pian. Viimeset päivät oli onneks tosi aurinkoisia, joten pystyttiin viettää aikaa paljon ulkona hengaillen. Tähän kuvaan mun mielestä tiivistyy hyvin sellanen kesänen onnellisuus, kun yritettiin vielä nauttia viimesistä hetkistä ja tiedettiin, ettei asiat tuu enää koskaan oleen just sillain ku ne oli sillon. Tohon ajatukseen tiivistyy aika hyvin vaihtovuosi, niin hyvässä ku pahassakin. Sitä aikaa ei voi enää koskaa saada takas, joten pitää vaa olla onnellinen et sai kokee jotain niin uutta ja jännittävää, eikä surra sitä et se on ohi tai ettei ehtiny tekee kaikkee, mitä kuvitteli vaihdossa tekevänsä.
Mutta mikä parasta - joululomalla mä ja Alisa ollaan taas molemmat Englannissa! Kaikki tulee oleen ihan erilaista, mutta niin jännää taas :-)

12/06/2013

.december 6th.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ SUOMI!
Scan 2
Tää kuva on mun ekasta rullasta, jonka kuvasin filmikameralla ja tää oli osa mun ylemmänkurssin valokuvaustyötä Englannissa. Teemana oli Arno Rafael Minkkinen ja mun mielestä tää oli kaikkein onnistunein kuva teemaan nähden. Minkkisen kuvat sijottuu yleensä luontoon, mutta koska mä lähinnä testailin tätä mulle entuudestaan tuntematonta filmiasiaa, päätin sijottaa mun kuvat studioon.

Tässä kuvassa oon tyytyväinen siihen, että oon saanu tollasen vähän epätodellisenolosen kuvan aikaan ilman photoshoppia ja melkei näyttää ku tolla hepulla ois neljä kättä. Mutta niinku aikamonelle kaverille sillon selitin, niin todellisuudessahan mulla oli vaan toinen malli ton ekan mallin takana ja hän laitto kädet sitten tohon eteen myös. Eli erittäin yksinkertainen temppu, jonka aika moni varmaan tajuaa kun kattoo kuvaa hetken. Toteutus ei kuitenkaan ollu ihan niin helppo, ku vois kuvitella, koska kuva ei näyttäis noin aidolta, ellei mallejen kädet ois liki samankokoset ja siihen menikin sitten tovi, kun etittiin luokasta kahta poikaa joiden kädet ois samankokoset :-D

12/05/2013

.december 5th.

judith12
Tän kuvan melkein kaikki mun lukijoista varmaan muistaakin, koska se keikku tosi pitkään mun bannerina.
Tässä kuvassa on mun mielestä vaan jotain niin intiimiä, että se kiinnittää mun huomion. Toi Judithin sisäänpäin kääntynyt asento ja suljetut silmät tuo niin haavoittuvaisen fiiliksen, että itelle tulee vaan olo, että haluais mennä halaan sitä haha. Tää onkin mun mielestä yks kauneimpia kuvia, joita oon Judithista ottanu.
Mutta kuten lupasin joulukalenterin alussa, että paljastan vähän taustoja, ni täältä sit totuus iskeekin vasten kasvoja. Todellisuudessahan Judithilla oli kuvausten aikaan tässä kuvassa erittäinkin vahva katse, joka muutti koko poseerauksen haavoittuvaisuudesta enemmänkin uhkaavaksi, mutta koska mulla on tapana muotokuvia ottaessa käyttää kunnon sarjatulta (= otan kuvan muutaman sekunnin välein) onnistuin ottaan kuvan just sillä hetkellä, ku Judith räpäytti silmiä ja tadaa! - tää kuva synty. Joskus oon miettiny, että pitäisköhän mun alkaa ottaa harkitummin kuvia kuvausten aikana, niin että mulla tulis vaan muutama sata kuvaa per kuvauskerta eikä se 500-1000 kuten yleensä nykyään, mutta sit alan yleensä miettiin tätä kuvaa ja päätän vaan jatkaa kuten tähänkin asti. Koska joskus ne kauneimmat kuvat saa ihmisistä siten, että ne laskee sen poseerauksensa ja rentoutuu hetkeks ja kuvista tulee heti paljon aidompia.

12/04/2013

.december 4th.

IMG_8110
Tää kuva on otettu 2012 kesällä ja mä muistan, kun laitoin nää kuvat koneelle ja kävin niitä läpi ajatellen "kyl musta ehkä joku päivä vielä tulee oikee valokuvaaja". Nää oli ekat kuvaukset joiden jälkeen mut valtas sellanen osaamisen tunne ja kunnon onnistuinen, koska kuvat näytti ihan samalta, ku ne oli mun päässä näyttäny enkä voinu muuta ku olla ylpee. Nykyään tällästen kuvien ottaminen on mulle paljon helpompaa ja en varmaan oli samalla tavalla ylpee enää tälläsestä kuvasta, mutta kyl mä myönnän, että mä ihan oikeesti edelleen tykkään tästä kuvasta. Vaikka voihan se toisaalta olla vaan sitä nostalgiaa ja että oon luonu tähän kuvaan jo niin vahvan tunnesiteen, että mun päässä se tulee aina näyttään hyvältä.

Mä lähin kuvaan noin kolmelta yöllä näitä ja tulin kotiin seittemän maissa aamulla. Ja sillon mä oikeesti ymmärsin kuinka ihana tollanen aamuvalo onkaan ja sen jälkeen oonkin käyny aamuvarhasella kuvaamassa muutamankin kerran. Se on ehdottomasti paras aika kuvaukseen, jos uni ei oo ekana mielessä. Lähin kuvaan tätä sarjaa sellanen Juhannusmorsian-teema päässä ja mun mielestä onnistuin suht hyvin, vaikka tietenkin teema on erittäin Suomi-sidonnainen, mutta toisaalta se voi olla vaan hyvä asia aina välillä. Ja tässä paljastukin pieni tiedonjyvä, jonka suht moni on varmaan jo arvannu. Eli aina ku lähen kuvaan kunnon kuvauksia mulla on joku teema mielessä, jonka mukasia kuvia yritän ottaa. Tää auttaa paikanpäällä ideointia ja helpottaa myös mallin työskentelyä, kun tietää että millasia poseerauksia haetaan.

12/03/2013

.december 3rd.

valmis3
Tää on sellanen kuva, jonka miellän yhtenä parhaana kuvanani. Aika monet varmaan kattoo, että kuvassa on pelkkää suttua ja ymmärrän sen kyllä täysin. Ite kuitenkin pidän tän kuvan väreistä, koska kun kuvaa kattoo hetken pidempään huomaa että kuva on rakennettu neljälle värille; oranssille, siniselle, vihreelle ja mustalle (jos sen nyt voi väriksi laskea). Erityisesti sininen ja oranssi tässä kuvassa viehättää mua, koska rakastan vastavärejen yhdistelyä kuvissa.
Toinen asia mistä tykkään kuvassa on se kuinka se on jaettu kolmeen neliöön. Tällänen tilojen erittely on muutenkin aika tyypillistä ja toistuvaa mun kuvissa, vaikka teenkin sen tiedostamatta. Tällänen tasanen jako kenties rauhottaa tätä muuten aika voimakasta kuvaa hieman.
Pitkä valotusaika on mun mielestä lähes poikkeuksetta hienoa, ku sen on tehty tarkoituksenmukaisesti. Tässä kuvassa se piilottaa mallin henkilöllisyden, joka tekee henkilön helpommin samaistuttavaksi. Pitkällä valotusajalla on myös osoitettu, että malli on ollut liikkeessä.
Mielestäni kuvan ottohetki oli erittäin ratkaiseva kuvan kannalta. Katulamput olivat jo syttyneet, joka tuo oranssin valon ja lisäyksityiskohtia taustaan, mutta taivas oli kuitenkin vielä vaalea, jolloin se sopii hyvin yhteen mallin takin kanssa.

Mun mielestä tää on sellanen kuva, että se tarvis olla tosi isossa koossa päästäkseen kunnolla oikeuksiin. Mun kuvisope Englannissa sanokin, että se haluais tästä sellasen 5m x 1,5m taulun itelleen. Ehkä mä saisin tän joskus vielä tulostettua itelleni sellasessa jättikoossakin.

12/02/2013

.december 2nd.

blah10
Kuva iskän viiskymppisistä. Iskä keskellä laulamassa erikoisuuttaan bohemian rhapsodya ja kaikki parhaat kaverit ympärillä laulamassa mukana.
Kuva itessään ei todellakaan oo mikään mestariteos ton salaman käytön kannalta ainakaan, mutta tykkään kyllä kuvan sommitelmasta.
Kuitenkin tässä kuvassa teknisiäerikoisuuksia tärkeämpää on mun mielestä tunne. Iskän keskittynyt ilme, iloiset vieraat ja se kuinka kaikki on kokoontuneet päivänsankarin ympärille. Joskus kuvissa käy niin, että ne näyttää aivan mahtavalta vaan siks, että kuvassa on joku sulle rakas ihminen. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että muutkin näkee tässä kuvassa sen tunnelatauksen minkä mä nään, vai?

Mä muistan ton illan hyvin, koska totta kai juhlissa oli paljon mullekkin rakkaita ihmisiä ja pääsin viettään heidän kanssaan aikaa. Oli myös ihana nähdä iskä ilosena, kaikkien tärkeiden ihmisten keskellä ja vähän irrottelemassa.

12/01/2013

.december 1st.

Ajattelin boostaa mun joulukuun postailua ja korvata vähän hiljaiseloani tekemällä blogijoulukalenterin! Eli homman nimi ois se, että joka päivä jouluaattoon asti julkasen yhen kuvan (ennen näkemättömän tai jo blogissa esiintyneen), josta kerron hieman enemmän taustoja ja mitä se kuva mulle itelle merkkaa. Itellenihän tää on mieluista puuhaa, koska pystyn usein keskusteleen mun kuvista harvinaisen pitkään ja pohdiskeleen niitä vaikka miltä kannalta, mut yleensä ei oo ihan hirveesti porukkaa ketä moinen touhu kiinnostais, joten nyt pääsen sitten jaaritteleen tänne oikein kunnolla. Mun blogihan ei oo ikinä ollut mitenkään erityisen henkilökohtanen, mutta kerrankin pääsette tarkasteleen mun sielunmaisemaani hieman paremmin, kun availen kuvien taustoja. Ei muuta ku hommiin sitten ja alotetaan täällä ennen näkemättömällä kuvalla!
bokeh
Mä otin tän kuvan samalla viikolla, kun palasin Englannista. Mustavalkoinen, koska kaikki Suomessa tuntu vähän värittömältä ja en kauheesti arvostanut täällä olemista. Selkä kameraan käännettynä, koska en oikein viihtyny itteni kanssa tai tienny miten Suomessa kuulu olla.
Ite tykkään kuvassa siitä, että se on hieman sumunen, niinku mun olokin Suomeen palattua oli ja kuinka mä melkein hukun taustaan, koska kuvassa ei ole erityisen voimakas kontrasti.
Mun mielestä kuvan ehdottomasti parhain ominaisuus onkin toi ihana bokeh tossa taustassa, jos ihan rehellisiä ollaan. Oon myös ilonen siitä, kuinka keskikesä näkyy kuvassa, vaikka se onkin mustavalkoinen ja taustan antama informaatio on jätetty erittäin pieneksi. En tie johtuuko se vain kuvasta, että pystyn taas tunteen ton irrallisuuden tunteen, mikä mulla sillon just palattua oli vai onko mulla sellasta edelleen.